Avaa Sydämmesi Yksinäisille!

Ett inlägg från bloggen: Jesusliv

Yksinäisyys! Pelkkä sana saa meidät vapisemaan, ja silti tätä kutsutaan laajalle levinneeksi kansantaudiksi. 
 
Itselläni oli noin kaksi vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin erilaisten opiskelupaikkojen ja muiden pakanaelämäni olosuhteista johtuen itse kärsin pahasti yksinäisyydestä. Se oli kuin musta, toivoton monttu johon pudota, itse olemassaoloni tuntui kyseenalaiselta. Ei, en koko ajan niin, minulla oli perhejäseniä ja ystäviä, mutta he eivät olleet lähellä eivätkä aina tavoitettavissa. Tiedätkö, vain sellainen asia että pystyy soittaa useammalle ihmisille milloin tahansa ja voi heti tehdä jotain sosiaalista yhdessä. Sellaista ei ollut olemassa tänä hirvittävän yksinäisyyden aikana.
 
Kun Jeesuksen tavasin, tulin uskoon ja siten astuin välittömästi laajaan kristilliseen yhteisöön. Silloin yksinäisyys katosi pysyvästi, varsinkin kun Jeesus tuli sydämeeni ja elävä Jumalan yhtenäisyys täytti sisimpäni. Hänen rakkauden läsnäolo täytti sisäisen tyhjyyden. Loppujen lopuksi naimisiinmeno ja elämäkumppanin löytäminen oli ehdottomasti "kuolemanisku" yksinäisyyden hirviölle. Mutta rakkaat ystävät, meidän ympärillämme, yhteiskunnassa on tuskallisen monet siinä "mustassa montussa".
 
He ovat tavallisia kuten sinä ja minä, kaikenlaisia, mutta he ovat kärsineet yksinäisyydestä eri olosuhteiden vuoksi. He tulevat kotiin töiden jälkeen ja kun ovi sulkeutuu, tyhjyys ja yksinäisyys kaikuu heidän ympärillään kuin hauta. He istuvat siellä yksin ajatusten ja tunteidensa kanssa; ei ketään jonka kanssa jutella, jakaa ja kertoa päivän tapahtumista, ei ketään jonka kanssa tehdä asioita. Tuntuu kuin he ei olisi olemassa. Vielä pahempaa, jos heillä ei ole edes työpaikkaa tai muuta touhua missä ihmisiä tavata, täydellisen eristäytymisen riski on suuri ja vaarallinen.
 
Ystävät, me jotka satumme olla "aurinkoisella puolella" pimeiden syvyyksien yläpuolella, on löydettävä heidät, autet ... Läs mer...

« Tillbaka till översikt av Jesusliv.